Auringonpalvojat

Tänä kesänä ei ole täällä pahemmin hellettä näkynyt. Sadetta on riittänyt miltei joka päivälle.
Lomani lopussa, kun helle aalto pyyhkäisi tänne (päiväksi), vietimme paljon aikaa vesillä.
Loppuviikoksi olikin luvattu taas sadetta… Olimme vesillä kahteen otteeseen.
Ensin 4 tuntia välillä ottaen aurinkoa laudan päällä, keräten roskia vedestä
(roskat eivät kuulu veteen eikä rannalle, viethän ne mukanasi jos roskista ei ole lähettyvillä, kiitos) ja 
tuulen vuoksi miltei aaltosuppailtiin. Ei siis ihan alottelijoiden keli tuulen ja puuskien puolesta.
Lisäksi veneliikenne oli vilkasta. Onneksi mies ei enää jännitä aaltoja Hiekkasärkkä reissun jälkeen.
Päin vastoin, oli ihan onnessaan vaahtopäisistä aalloista ja mietti, että jäätäisiinkö odottamaan ison laivan palaamista, että saataisiin kunnon aallot uudelleen!

Muistakaa ottaa juotavaa vesille!

Melominen takaisin sujui kevyesti myötätuulessa ja kävimme kotona syömässä ja lähdimme

iltasuppailulle toiseen rantaan. Laitoin lyhyen hellemekon päälle, mikä ei ehkä ole viisain valinta kovalla tuulella 🙂

Se oli kesälomani aurinkoisin ja lämpimin päivä. Vaikka tuulessa olikin välillä raskasta meloa, niin

tuli tosi haikea mieli kun ranta läheni ja olisi pitänyt lähteä kotiin. Vähän niinkuin lapsena kun huudettiin järvestä huulet sinisinä, että ’En lähde vielä kotiin!’ ❤

Rannekoru Surfdome

Tähän näkymään en koskaan kyllästy!

Julkulan veneranta

Tekijä: Titta-Nina

SUP's UP! Yhteydenotot suppaus(at)gmail.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s