Kalafornia

En ole koskaan matkustanut sellaiseen paikkaan, missä olisin nähnyt oikeita palmuja. Tokaisinkin sen ääneen, että näenköhän koskaan palmuja tai jotain sinne päin ja mieheni tokaisi tähän, että: ’Näethän sinä sitten Surf Center:llä Hiekkasärkillä’. Vitsikäs mies!

Hiekkasärkillä olikin vipinää hellepäivänä ja uuttakin oli viime kerran jälkeen tullut. Hienoa, että paikka elää ja kehittyy.

Kalajoen Hiekkasärkät on kyllä upea paikka! Poikamme sanoikin, että ihan kuin ei oltaisi Suomessa ollenkaan! Sellainen fiilis tuolla upealla rannalla helposti tuleekin.
Piipahdin tietenkin Rautio Sports:n Surf Centerillä ja teinkin kivan löydön.
Tuossa paikassa on kyllä hyvä palvelu ja sinne on aina mukava mennä.

20160731_155105.jpg

Kivoja muistoja tuli heti mieleen, varsinkin SUP-ohjaajakurssilta. Tuli päristeltyä kumiveeneelläkin! Ja monta upeaa auringonlaskua ollaan biitsillä katseltu.

Voi, että tuo kite näyttää kivalle touhulle… Ei oo kuume, ei oo kuume! 😉

atKALAJOKI

Käytetyn SUP-laudan myynti/osto

Laitoin hetki sitten muutaman laudan tarpeettomana myyntiin
Facebook-sivuilleni.
En ole lautoja kaupannut mitenkään isosti, sillä minulle ei ole mikään kova hinku niistä luopua. Kyselyitä tulikin kivasti ja ostajakin löytyi molemmille laudoille, mutta siihenpäs se sitten tyssäsi. Koska ostaja oli kaukana etelässä, laudoille piti alkaa järkkäämään kuljetusta.

Matkahuollosta sain vastauksen, että jopa lyhyin lauta, 290 cm ilman pakkausta, on liian iso heidän kuljetettavaksi. Onpas erikoista…

Sauraavaksi kysyin Kaukokiitoa, sillä muistelen, että se on ainakin tuonut lautoja meidän pihaan. Heidän vastaus oli, että eivät kuljeta yksityishenkilöiden paketteja!

Suomi on kuljetusfirmoja täynnä, mutta tuollainen erikoiskuljetus voi tulla hyvin kalliiksi.

Tulevaisuudessa varmasti käytettyjen lautojen myynti ja osto kasvaa yksityishenkilöiden välillä, niin tämä seikka kannattaa ottaa huomioon. Lauta kannattaa ostaa sellaisen matkan päästä, että voi itse hakea sen tai sopia myyjän kanssa treffit vaikka puoliväliin.
Onhan se myös hyvä nähdä, mitä on ostamassa. Näin molemmat osapuolet voivat olla huoletta. Tosin itse olen uskaltanut ostaa lautoja näkemättä ja jopa kokeilematta!

Laudat tarvikkeineen eivät ole tällä hetkellä missään yleisessä myynnissä, mutta jos kiinnostuit, voit laittaa minulle viestiä suppaus@gmail.com . Laudat ovat Kuopiossa 😉

SUP-terveisin,

Titta-Nina

Hailuoto

GOPR1833-0003

Meillä Suomessa on paljon mahtavia paikkoja, missä käydä, kalastaa ja SUPpaillakkin! Yksi niistä on Marjaniemi Hailuodossa. Siellä on vanha majakka ja laaja hiekkaranta. Se on myös saaren suosituin uimaranta. Se ei ole virallinen uimaranta, joten valvojaa ei ole eikä vedenlaatua tarkkailla. Roskat tulee myös viedä mennessään niinkuin missä tahansa muuallakin, missä roskista ei ole. Ranta olikin siisti, mutta Nallikarissa oli ikävä huomata, että jokaisen hellepäivän jälkeen ranta oli roskainen ja sinne oli unohtunut yhtä sun toista. Roskikset olivat auringonlaskun aikaan täynnä, mutta se ei ole mikään syy roskata!

Marjaniemi on upea paikka ja saarella on varmasti muitakin hienoja paikkoja! Pitää yöpyä saarella joskus ja tutustua paremmin, vuokrata vaikka polkupyörät ja lähteä tutkiskelemaan saarta. Ja vaikka ne SUP-laudatkin jos ei jaksa omia pumpata!

Ainoa huono puoli oli, että lautalle saa mennä jonottamaan todella hyvissä ajoin jos meinaa siihen tiettyyn mahtua. Saarella asujat pääsevät jonon ohi lautalle. Kaksi lauttaa ajaa reittiä, mutta kävijöitä olisi todella paljon enemmän kuin kyytiin mahtuu. Illalla saarelle menijöitä oli vain muutama, mutta päivällä oli kilometrien jonot! Ajankuluksi kannattaa ottaa hyvät hermot ja leppoisa kesämieli matkaan! Sekä mantereen, että saaren rannassa voi ajankuluksi käydä hakemassa virvokkeita kahviosta. Saaren puolelta näkyi saavan jopa pizzoja lauttarannasta. Kovin kauaksi ei kannata autolta lähteä, sillä osa kääntyy jonosta pois ja jono liikkuu eteenpäin. Saarelle pääsee myös bussilla, joka pääsee myös jonon ohi lautalle.

Majakan luona on aika vähän parkkipaikkoja ja siihen myös rannalle menijät jättävät autonsa. Saarta kierrettyämme huomasimme rannassa muutaman parkkipaikan lisää.

Hailuodon kunnan kannattaisi panostaa näihin kahteen asiaan, mikäli matkailijoita halutaan saarelle lisää. Muuten kyllä kaikin puolin kuitenkin ihana paikka (ainakin lyhyen visiitin perusteella), joka henkii vanhan kalastajasaaren elämää edelleen.

20160723_213808.jpg

20160724_224338.jpg

Huomasimme Luotsihotellin tuulikaapissa kaksi SUP-lautaa Asenne ja Brunotti merkeiltä. Näimme merellä myös SUPpailijan. En tiedä oliko lauta vuokrattu vai oma, mutta kantavuus ei ollut ihan kohdillaan, sillä lauta ui melojan kohdalta. Voi olla, että ilmaa ei ollut tarpeeksi. Tuulikaapin laudoissa oli tarpeeksi ilmaa (oli pakko kokeilla 😉 Hienoa kuitenkin, että tarjontaa on ja laudoissa oli leashitkin. Vuokrahinnat ovat nähtävillä hotellin Facebook-sivuilla. Pitkospuita pitkin tuolla on helppo vetää Redin lautakin rantaan, sillä sen kantorepussa on pyörät alla.

Hotellihuoneet ovat tuossa valkoisessa rakennuksessa vasemmalla. Itse Luotsi -ravintola on aika pieni. Lauantaina ala carte tarjoilu alkoi vasta kello 17.00. Pöytiä on niin vähän, että kannattaa varata pöytä etukäteen jos se on mahdollista.

Saarella on myös vuokrattavia mökkejä, camping alue jne. Löydät tietoja niistä Hailuoto.fi sivujen kautta.

20160723_213341.jpg

dsc_5622.jpg

dsc_5631.jpg

Kun asuu sisämaassa, saarella riittää ihmeteltävää (mikähän kasvi tuo on), kaunista katseltavaa ja meren tuoksu. Luksusta on myös veden kirkkaus! Saati sitten hiekkarannat, joita meillä päin on kovin vähän!

GOPR1839-0004.jpg

Olisi ollut ihana jäädä saareen pidemmäksi aikaa! Olisi aika hieno kokemus olla tuolla huonommallakin säällä. Alkava nesomania?

20160724_224257.jpg

gopr1859-0001.jpg

Vaikka miehelläni meinasi mennä hermot mantereella lautalle jonotellessa, sanoi hänkin, että olisi kiva tulla saarelle joskus yöksi. Toki silloin se kaikki jonottaminen on myös koettava uudelleen. En tiedä, millaiset jonot saarelle on vähän huonommalla säällä/syksyllä. Hauska olisi päästä aaltosuppailemaan seuraavalla kerralla.

Paluu lapsuuden biitseille

Minulla oli toive, että lomallani pääsisin SUPpailemaan lapsuuden maisemiin, Seskarön saarelle. Saarella on useampikin ranta, missä on pentuna pulikoitu. Minä kyllä taisin sukeltaa enemmän kuin uida normaalisti. Sää suosi meitä pohjoisessa ja päästiin käymään saarella.

wp-image-987843792jpg.jpg

Keväällä kyselin sukulaisilta rannan kunnosta, sillä se näytti jossain kuvissa aika autiolle. Sain vastauksen, että se ei enää ole kuin ennen, mutta ainakin siellä nyt oli porukkaa ihan vieri vieressä (ihan rannalla siis) ja paljon suomalaisia. Ylempänä oli hyvin tilaa.

Rannat saarella ovat pitkälle matalia. Joka sillalta näin, että rannat ovat myös aika kivikkoisia. Saimmekin mennä aika paljon polviltaan, sillä kiviä oli ovelasti myös heti vedenpinnan alla, paljon! Saari nousee merestä vuosittain 9 mm, joten ei ihme, että en muistanut sitä noin kivikkoisena.

Seskarö eli Seittenkaari on parinkymmenen kilometrin päässä Haaparannasta. Vanha saha on edelleen heti tien varressa. Saarella on myös suomalaisia paikan nimiä. Liekkö alkuperäisellä sahalla ollut suomalaisia töissä. Tien varrella oli ’Till salu’ -kylttejä, olishan tuo mahtava paikka mökkeillä ja asua!

Saarella on camping alue ja mökkejä voi vuokrata Seskarö Havsbad:sta, jonka vieressä tuo suosittu uimarantakin sijaitsee. Oli hauska huomata, että tuolla on edelleen muodissa pumpattavat kumiveneet, jollainen minullakin oli, alempana kuva.

wp-image-1479511649jpg.jpg

Lähdimme kuitenkin eri rannasta liikkeelle. Hiekkaranta näkyy tielle ja on aika alussa Seskaröön johtavalla tiellä vasemalla. Rannan vieressä on levike, johon mahtuu noin kolme autoa.

GOPR1663.JPG

GOPR1668.JPG

Rumpuputki.jpg

Loppukevennykseksi vanhoja kuvia minusta Seskarössä, back to the 80’s…

Tällä kertaa minulla oli Billabongin Totally 80’s pantsitkin jalassa 😉

20160716_103654.jpg

 

Rakkaat vaarat!

GOPR1479.JPG

Ampaisimme lomani aluksi pohjoiseen meidän molempien sukulaisten luokse. Pumpattavat SUP-laudat pakattiin tietenkin mukaan. Kesälomani virallisesti ensimmäisenä päivänä kivuttiin parin vaaran päälle Ruotsissa (Luppio) ja Suomessa (Aavasaksa). Illalla vielä suppailtiin upeissa maisemissa. Vesi on nyt todella korkealla. Laudat laskettiin veteen Rauhansillan tykönä. Pensaat olivat jääneet veden alle ja ja sai olla vähän kieli keskellä suuta, ettei oksat tartu eviin. Taival alkoi Ratasjärvestä. Kameralla on vaikea saada korkeuseroja näkyviin, mutta esim. Ratasvaara on noin 284 metriä korkea (mies muisteli, en löytänyt virallista tietoa netistä enkä paikallisilta). Siellä ollaan käyty useasti paistamassa makkarat. Ilma oli vielä illallakin tosi lämmin. Meillä oli hyttysmyrkky mukana, muuten olisi saattanut jossain vaiheessa hermo mennä!

Laudat pumpattiin jo pihalla valmiiksi, sillä rannassa on hyttysiä enemmän. Laudat kattotelineille ja rantaan!

GOPR1484.JPG

Oli aika ylellistä, kun veneliikennettä ei tarvinnut koko ajan varoa. Loppumatkasta tajusin, että eipä ole työasiat tulleet mieleen eikä ihme tuollaisissa maisemissa.

GOPR1552.JPG
Bonzai männyt

GOPR1541.JPG

Ratasjärvestä suunnattiin Ratasjokeen, joka on yleensä todella kapea ja kiemurteleva. Tulvan vuoksi joki oli leveämpi. Livuttiin aika hiljaa (ja keskellä) jokea pitkin, sillä mustasta vedestä ei erottanut veden alle jääneitä pensaita. Suunniteltiin, että joku kerta mennään jokea pitkin Torniojokeen. Muutoin olisi voinut nytkin mennä, mutta juomavesi alkoi olla lopussa. Matkaa kertyi 7,45 km.

wp-1468347683314.jpg

GOPR1566.JPG

Takaisin mennässä alkoi tuulla kovempaa. Joesta oikaisimme pusikon läpi takaisin järveen. Olihan tuo vaihtelua Kallaveden jälkeen.

GOPR1569.JPG

Kalat hyppi härnäävästi koko reissun ajan. Mietinkin, että jos asuisin nuissa olosuhteissa olisi meilläkin varmasti kalastustukseen tarkoitettu SUP -lauta!

GOPR1573.JPG

GOPR1585.JPG

Aivan huippu reissu huikeissa maisemissa! Näihin kuviin, näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa. Seuraavaan kertaan!