Talvi yllätti suppailijan

Neljäs SUP-kauteni loppui yllättävän aikaisin. Viimeiseksi kerraksi jäi Pyhäinpäivän sup. Tarkoitus oli kyllä jatkaa pidemmälle, niinkuin viime vuonna, mutta talvi tai pikemminkin jäät yllätti suppailijan. Vuosi sitten kausi päättyi jouluaattona. Niin hieno reissu se olikin, paras joululahja minulle.  Auringonlasku oli aivan upea! Ainakin livenä Kallavedessä SUP-laudan päällä ja vielä tonttulakki päässä! ❤

Vuosi sitten Itsenäisyyspäivänä satoi vettä, kuten alla olevasta videosta käy ilmi. Se ei meitä haitannut eikä pahemmin edes jaksanut kastella. Muistelen, että pärjäsin välillä jopa ilman hanskoja.
Tänä Itsenäisyyspäivänä on toisin, Kallavesi on jäässä.

sillan-alla

Vaikka sää näyttää ehkä jonkun mielestä synkälle, niin olen vähän omituinen, sillä saan sateessa hymyn huulille. En tosin silloin, kun hiukset on tosi hyvin ja pitäisi päästä äkkiä bussiin ja töihin 😀 Mutta, vesillä kaikki on toisin! Ei ole niin nuukaa, miltä näyttää.

Ylitin itseni, kun menin tuon ahdistavan matalan sillan alta (Anton Lindfors). En pidä siitä yhtään, mutta tein sen. Kaasuputket yläpuolellani jatkoin mieheni perässä, vaikka hetken ajattelin kiertää isomman sillan alta.

itsenaisyyspaiva15

On aika luovuttaa talvelle ja odotella into pinkeenä tulevaa kautta. Lohtuna voi katsella kuvia ja muistella kivoja reissuja, päivittää välineitä ja varusteita. Toki odotan kovasti, mitä uutta 2017 pitää sisällään lautojen ja melojen suhteen. Sairaus kai tämä on, kun haluaa aina jotain uutta.

 

hyvaa-itsenaisyyspaivaa
2014

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

 

 

Paras joululahja

Home beach

Kuopiossa on jäät tulleet ja menneet vaihtelevasti. Sekös harmitti, kun tiesin, että jouluna olisi aikaa käydä vesillä.
Mies ikävä kyllä tuli niin kipeäksi, että luulin, ettei enää olisi mitään mahkuja.
Sup Wheelseillä kun ei kotirantaa pidemmäksi voi lähteä varsinkaan talvella!
Kävin katsomassa kuitenkin lähirannan ja umpijäässähän se oli.

Sain töihin viestin, että jäätelökioskin ranta on sulanut! Itse olin bongannut Särkiniemessä
sulan tai no sellaisen melalla rikottavan ohuen jään, mutta siitä olisi voinut myös lähteä.
Mietin jo, että tilaan jonkun tilataksin viemään minut rantaan jos mies ei parene 😀

Miehen olo kuitenkin parani hieman jouluaattona ja ilma oli mitä mahtavin.
Eikun laudat katolle Saaristokadun jäätelökioskin rantaan! Sekin oli jo käynyt jäässä ja sulanut.
Onneksi! Paikoin jäätä oli vielä pienen sillan luona.

Aurinko alkoi laskea ja tuntui ihan uskomattomalle, että on jouluaatto ja me suppaillaan!
Aivan mahtava reissu ja paras joululaja meille, että päästiin vielä!
Mies olostaan huolimatta halusi viipyä eikä ollut hoppu kotiin.
Täydellinen kauden lopetus. Jatkaisin mielelläni vieläkin, mutta on tulossa pakkasia ja kovaa tuulta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paras joululahja!

Jossain vaiheessa ilma alkoi viilenemään ja laudan pinta muuttui todella liukkaaksi.
Enää ei uskaltanut liikkua laudalla ettei liukastu. Samoin järvi alkoi jäätyä silmiemme edessä.
Hienoa ja haikeaa samaan aikaan.

 

Pompula säärystimet ja märkkärit

Meillä oli tonttulakit päässä ja varmasti jo itse suppailukin joulukuussa hämmästytti ihmisiä.
Monet räpsivätkin kuvia ja Joulupukki muorin kanssa tuli autolla rantaan kuulemma varta vasten ottamaan meistä kuvia! 🙂

 

Koska laudat olivat ohuen ja liukkaan jään peitossa oli niiden kiinnittäminen kattotelineisiin hieman haasteellista, mutta onneksi pysyivät kyydissä.

Tämä kolmas SUP-kauteni alkoi 20.4 ja päättyi 24.12 eli aika hyvä!
Nyt aletaan odottelemaan uutta kautta.

Hyvää joulua!

Vuoden 2013 viimeiset SUPit 10.11

Isänpäivänä sain kesken lenkin inspiksen lähteä järvelle.
Ilma oli todella hyvä, pientä tihkusadetta lukuunottamatta
(se ei minua haittaa), joten jätin lenkin lyhyeen ja palkkasin pojan kantamaan kanssani laudan rantaan ja onneksi hän suostui!

Olin ihan onnessani koko loppu päivän ja mieskin taisi silloin tajuta, mitä tämä laji ihmiselle tekee!

Onneksi ennätin käydä hyvän sään aikana, sillä iltapäivällä tuuli yltyi niinkuin ennustettu oli. Tuolla hetkellä tuulta oli vain 3 m/s ja ilma +3.
Puuskat oli vähän enemmän, joissakin videopätkissä näkyykin, kun hiukset välillä lepattaa tuulesassa. Nykyisin seuraan puuskia tarkemmin kuin alottaessani.
Ne vie äkkiä voimat jos ei ole varautunut. Liian kovalla tuulella en lähde vesille lainkaan.

Videoimalla omaa suppaustaan on myös helppo seurata omaa kehittymistä/virheitä melonnassa, vink vink.

Sain tuon märkäpuvun lainaksi ja kyllä tarkeni, märkkärikengät olisivat voineet olla marraskuussa paksummat kuin 3mm.
Tilasinkin myöhemmin 5 milliset bootsit ja
SUP WHEELS -kärrit, ettei kenenkään tarvitse enää lautaa kanniskella.
Toivottavasti tänä vuonna voidaan jatkaa kautta vieläkin pidemmälle, sillä tuskaiselle tuntui tuostakin hetkestä odottaa asti!