Niin rauhallista

Reissukassi
Reissukassi

Vihdoin ilma oli sopiva yhteiselle SUP-reissulle Doriksen kanssa.
Mukaan lähti tietenkin vettä, juomakippo koiralle ym. Pakkaan tavarat merimiessäkkiin ja laitan sen tuon meidän reissukassin sisälle.
Reissukassin saa selkään, sillä rantaan mennessä minulla on kädet täynnä.
Toisessa kädessä on Doriksen fleksi ja toisessa SUP Wheelseissä oleva SUP-lauta. Osa tavaroista, kuten mela ja paukkuliivit kulkevat laudan päällä.

Tämä sää!

Dorista jännitti selvästi aluksi vaikka se kiltisti tulikin laudalle.
Jouduin aika paljon opastamaan, missä kohtaa olla, ettei taas humpsahda veteen. Meni tovi ja Doris alkoi pysymään enemmän aloillaan, pystyin itsekkin melomaan vähän kovempaa ja tehokkaammin kun ei tarvinnut keskittyä niin paljon koiran liikkeisiin. Välillä se jopa istui nätisti.

Reissunainen

Vesillä oli ihanan rauhallista. Ei yhtään venettä eikä jettiä. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. Ja parasta, että ei ollut liian kuuma!

Ei kettään missään!

Hurtta pelastusliivit

Pilvet

Rauhalahden vierasvenesatama

Vesi on laskenut aika paljon. En muistaakseni ole nähnyt tuon laiturin ’jalkoja’ ennen.

Rantavahti
Rantavahti

Pidettiin monta juomataukoa.

Rauhallista ja tyyntä

Lumpeenkukat

Lumpeet kukkii

Ihasteltiin kauniita lumpeita. Nämä eivät ilmestyneet paikalleen viime kesänä lainkaan. Doris kuikki tietenkin ovatko nämä mahdollisesti jotain salaattia…

Tämä oli tähän mennessä Doriksen pisin suppailu’lenkki’, hieman alle viisi kilometriä. Vaikka minä tein suurimman työn vei reissu Doriksesta mehut, uni maistui hyvin.

 

Hiekkaa näkyvissä

Hetki on vierähtänyt tästä reissusta, mutta ajatuksissa se on edelleen.
Kunpa ei olisi tarvinnut vielä lähteä kotiin.
Välimatka on pitkä,  joten harvoin nähdään meidän porukoita.

Yötön yö ja keskiyön aurinko vaati ensin totuttelua ja kotiin tullessa taas iltojen pimeys.

Alun perin suunnittelin suppailua Ratasjärvestä Ratasjokeen ja siitä Tornionjokeen, mutta vesi laski liikaa ja se reissu odottaa nyt jälleen toteutumistaan. Se olisi kannattanut tehdä tulvan aikana…

Aavasaksa

Kävin kuitenkin pari kertaa suppailemassa Tornionjoessa Aavasaksan liepeillä. Keskellä jokea pystyi kävelemään laudan vierellä, niin matalaa vesi oli paikoin.

Kohti särkkää

Ruotsin ja Suomen raja ei mene keskellä jokea vaan kiemurtelee joessa.
Vaikea siis sanoa montako kertaa kävin Ruotsin puolella. 😀

Merrell

Hiekkapohja on minulle luksusta, samoin hiekkarannat ja -särkät.
Vesi oli myös ihanan lämmintä ja kotona huomattiin otsikoista, että se oli silloin Suomen lämpimintä. Vedestä näkyi hyvin läpi ja ensimmäisellä kerralla säikähtelin alkumatkasta jopa virran myötä makaavia vesikasveja. Ne oli äkkiseltään minun mielessä muotoutuneet ihan hylyn malliseksi. Sitten kun totuin siihen, että ne ovat vain vesikasveja eikä pohjassa muutenkaan ole mitään pelottavaa rojua (niinkuin monessa järvessä), aloin keskittyä nauttimaan maisemiin. Suuntasin SUP-laudan keulan kohti Ruotsia.

Matarengi

Oli pakko poiketa Palohietaan ihastelemaan sen hiekkarantoja.
Lähestyin matalikkoa ja samassa lohi hyppäsi edessäni, juuri keulan edessä. Säikähdin niin, että kiljuin! Äkkiä katse ympärille, ei kai kukaan kuullut kun kiljun täällä turhaan. 😀 Lohen lentonäytös oli upea ja kiljumiseni liioiteltua, mutta säikähdin. En vain osannut odottaa sellaista vonkaletta.
Sitten huvitti oma hölmöys. Aika hieno avaraluontohetki laudalla.
Gopro ei muuten koskaan ole päällä silloin, kun jotain tapahtuu!

Vesi paikoin niin matalalla, että evä otti hiekkapohjaan kiinni ja oli kuljettava laudan rinnalla. Se oli aika hassua, keskellä jokea.
Eväkin otti niin pehmeästi hiekkapohjaan, että en lentänyt nokalleen.

Särkällä

Aavasaksanvaara
Vasemmalla Aavasaksanvaara

Joen pohjaa

Isäni asuu joen toisella puolella pienessä Matarengin kylässä.
Se muistuttaa kauniine taloineen pientä piparkakkukylää.

YLI

Autioranta

Ylitys

Yli särkän

Leave Only footprints

Leave only footprints

Ylityspaikka

Toisella puolella särkkää

Matalampi puoli

Aavasaksan sillat

Rakastan tuota jokea, se on kohdellut minua hyvin. Sen kivikkoisiin koskiin en ole laudalla tutustunut. Se ei oikein kiinnosta, sillä ruhjoisin varmasti itseni ihan kunnolla.

Keskiyön aurinko Tornionjoki
Keskiyönaurinko

Koti kotona huomasin laudan vuotavan taas uudesta kohdasta. Lauta on ennenkin tehnyt tepposet Tornionjoessa ja alkoi tuntua lötkölle keskellä jokea. Tuolloin kissa oli teroittanut kyntensä siihen. Sittemmin ollaan osattu pitää pumpattavat kaukana kissasta. Nyt tuossa samaisessa joessa lauta ei kuitenkaan tuntunut millään lailla lötkölle! En ole varma, mitä nyt on tapahtunut. Ehkä kun joskus on kuljetettu tätä katolla, niin sen saumat on löystyneet siitä.

Käyttökertoihin nähden tuo oli kallein lautani ja se harmittaa kovasti. Redin olen myynyt pois, koska ollaan reissattu vähemmän kuin oli tarkoitus. Kotona kuitenkin käytän kovia lautoja, koska se on minulle helpompaa. Ja jos mennään ihan autolla, niin silloin todellakin mukana on kovat laudat. Lappiin asti ei olla vielä menty kovat katolla, mutta näillä näkymin en tuolla yllätyslaudalla lähde enää reissuun.

Muutos suunnitelmiin

Olimme viikon verran pois pohjoisesta. Sillä aikaa vesi oli laskenut huimasti ja suunnitelmissa ollut suppailureitti muuttui heti alkuunsa jo lähtöpaikan osalta.

Vesi vielä korkealla Rauhansillalla

Rauhansilta 26.6.-18

Rauhansilta 26.6

Vedenlaskun jälkeen

Rauhansilta 6.7

Muistin kalareissuilta tuon mudan olevan aika upottavaa, joten alettiin miettiä toista vaihtoehtoa lähtöpaikaksi.

Sama paikka keskiyöllä

Keskiyönaurinko

Kaukana edessä näkyy Ruotsin puolen vaarat.

Hietaniemi

Vähän matkan päässä on Hietaniemen uimaranta. Hiekkaa oli vedenlaskun myötä esillä enemmän kuin olen koskaan siellä nähnyt. Ranta oli upea. Tuuli teki rantaan pieniä aaltoja ja ilma oli ihanan raikas.
Ihan kuin olisi käynyt merenrannalla.

Hietaniemi

Hietaniemi keskiyöllä

En tykkää uida tuolla, koska iho jää aivan ruskeaksi ja se on tiukassa.
Ympärillä on paljon peltoja, veikkaan että se on yksi syy…

Suunnitelmissa on ollut jo vuosia meloa Ratasjärvestä kauniisti kiemurtelevaan Ratasjokeen ja siitä Tornionjokeen.
Viimeksi se oli jo melkein toteutua.
Se vaan on toteutettava veden ollessa korkealla, sillä lähempänä Tornionjokea Ratasjoki muuttui liian matalaksi ja kivikkoiseksi.  Pumpattavassa Starboard WindSUP 11’2 x 32″ Inflatable Fun laudassa on aika jäätävän kokoinen evä, sillä siihen saa myös purjeen kiinni (ja kölin, joka on kylläkin toinen samanlainen evä).

Reissu jäi nyt taas toiseen kertaan, mutta ei haittaa.

Koiran kanssa suppailemassa

Meillä oli vielä hetki sitten kaksi chihua, Doris ja Morgan.
Doriksesta tuli kuitenkin hiljattain leskirouva.
Ne oli niin pariskunta, että Doris on varmasti nyt aika yksinäinen.
Suru on ollut suuri meillä kaikilla.

Morgan pelkäsi vettä, joten ei tullut koskaan mieleenkään alkaa suppailemaan koirien kanssa. Doris on aina minun perään, joten ajattelin ainakin kokeilla sen kanssa suppailua. Kävimme yhdessä pelastusliivi ostoksilla Mustissa ja Mirrissä.
Ajattelin ensin ostaa parinkympin liivit jos Doris ei tykkää suppailusta, mutta eihän ne istuneet ollenkaan. Mahan alla oli niin paljon kangasta ja härpäkkeitä, että se olisi estänyt koiran liikkumisen ja uimisen. Seuraavat liivit oli heti kalliimmat, mutta laadukkaammat ja istuivat hyvin myös mahan alta. Valitsimme Hurtta -merkin pelastusliivit, ne saatiin säätämällä istumaan hyvin.

Hurtta pelastusliivit
Hurtta pelastusliivit

Ihan helppoa ei ole meidän suppailemaan lähteminen. Ensin lauta SUP Wheels- kärreihin, kamat kyytiin ja koira mukaan. Laudaksi valitsin Whopperin, sillä sen keulanpinta ei ole niin liukas koiran tassujen alla verrattuna siniseen Wide Pointiin.
Whopper on vähän raskaampi kärrätä rantaan.
Matka meillä ei ole kauhean pitkä, mutta ylämäet odottavat paluumatkalla.
Rannan miljoonat itikat odottavat myös innokkaana meitä mennen tullen.

Doris on kuivaharjoitellut paljon kaikkien lautojen päällä, joten laudalle meno ja poistuminen sujui mallikkaasti. Lenkillä on käyty rannassa monet kerrat, joten siltä osin kaikki oli tuttua.
Vesillä se aluksi jännitti ja piti kylmää, koska täällä on ollut aika tuulista varsinkin aurinkoisina päivinä.
Pysyimme eka kerralla lahden suojassa ihan vain harjoitellen laudalla oloa.
Kehuin ja rapsuttelin tutulla lässytysäänellä. En tiedä, mitä rannalla olijat ovat ajatelleet kun eihän noin pieni koira näy varmaan varsinkaan mun jalkojen välistä. 😀

Ensimmäinen kerta meni hyvin ja kun seuraavalla kerralla nostin pelastusliivit Doriksen nähtäville, se oli jo menossa. Eli se tykkäsi.
Eikä tarvinnut jäädä ilkeän kissan kanssa kotiin.

SUP Doris

Doris pystyy pienuutensa vuoksi liikkumaan paljon suht leveällä laudalla. En tietenkään ole tottunut siihen ja kun pienessä aallokssa D liikkui meinasin melkein horjahtaa veteen, mutta nyt osaan ennakoida senkin.

Kylymä

Ihailen kuinka rohkea Doris on vaikka ikääkin on jo 11-vuotta.
Arvasin, että se pitäisi kylmää vesillä ja ostin Espanjasta sille tuliaiseksi
t-paidan pelastusliivien alle. Ei olla vielä muistettu laittaa sitä kertaakaan liivien alle ja tuskimpa se riittääkään, D on varsinainen vilukissa.

Bikinit

Kerran Doris on humpsahtanut laudan reunalta veteen. Hetkeä aikaisemmin kielsin sitä menemästä niin laitaan, mutta se liikkui jopa laudan takaosaan.
No, tuli testattua liivit. Kahvaosa on kyllä hyvä. Sain heti otteen siitä eikä Doris joutunut olemaan vedessä kauan.

Perämies

Vaikka olen harrastanut lajia kauan, se tarjosi taas jotain uutta tänäkin vuonna. 🙂

Kuvia, osa SADE

Kuka hullu se nyt sateella suppailis?

No, minä tietenkin! On tullut suppailtua niin vesi- kuin lumisateessakin.
Se ei oikeastaan ole yhtään hullumpaa vaan aika kivaa, minusta.
Erillainen elämys ainakin. Oikeanlainen vaatetus tekee siitä huomattavasti miellyttävämpää. Tihkusade jaksaa harvoin edes kastella.

Valkeisenlampi Kuopio

Vaikka ukkosta ei olisi sääennusteessa tai ukkostutkassa luvassa, seuraan silti kokoajan pilvien kehittymistä ja niiden muotoa.
Vesillä ei ukkosella kannata olla, sillä ukkonen iskee korkeimpaan kohteeseen. Suppailija on vedenpinnan yläpuolella helppo kohde salamalle.
Sadekuurot voi nostaa koviakin puuskia. Silloin saa tietenkin paremman treenin, mutta lähellä on hyvä olla rantautumispaikkoja jos sattuisi sitä tarvitsemaan. Merimiessäkkiin voi pakata mukaan pienen selviytymispakkauksen. Itselläni on lähellä paljon rantoja koko ajan.
Jos tarvitsisi, voisin lukita lautani jonnekkin ja hypätä bussiin palmuhousuissa. Ilmoitan myös aina miehelleni, että lähden vesille ja kun olen maissa takaisin.

pisara

Sateella voi olla tosi kaunistakin. Muistan kyllä pari viimeistä kesää, että sade on tullut jo kurkusta ylös. Liika on liikaa, mutta se ei harrastamistani estänyt. Yrittäjänä se ei kyllä naurattanut, mutta tuhat pistettä asiakkaille, jotka tulivat sateella suppailemaan!

Kallavesi

gopr2522-11395856335.jpg

gopr2522-330466174.jpg

sadepisarat

Viime kausi avattiin osittain sateessa. Päivä oli 5.4.2017.

GOPR2156-1

Kauden aloitus

Ja koko kesä oli märkä…

SadepäivänSUP

Vaikka takki näyttää märälle, se on vain pinnalta sitä. Takki pitää hyvin tuulta ja vettä, joten ei tullut kylmä.

Viime kesänä jos olisin jäänyt odottamaan täydellistä säätä, ei olisi tarvinnut suppailla montaa kertaa. Toisaalta, koska palan helposti nuo kelit sopii mulle eikä aurinko häikäise. Vesillä on myös tosi rauhallista tuollaisella säällä. Ei ole kiire kenenkään alta pois.

Voin hyvin samaistua luontodokumentaristi Petteri Saarion lauseeseen tässä dokumentissa kohdasta 44:50. Olin aika iloinen, kun kuulin tämän.
Välillä tuntui jo, että minussa on jokin mennyt pahasti pieleen, kun nautin näistäkin keleistä. 😀

Sadepisarat

Lumisade

Mukavaa lauantaita!

 

Starboard Wide Point 10’5″x32″ Starlite

Kesä on antanut odottaa itseään ja toisaalta ihan hyvä, sillä olen ennättänyt hoitaa töiden ohella yritykseni asioita. Olen siirtymässä pois varmasta palkkatyöstä lähteäkseni yrittäjäksi ja hommaa on riittänyt, ja nyt kun tuuli hieman laantui pääsin testaamaan uutta lautaani. Kesällä tämäkin lauta pääsee vuokralle SUP Kuopion kautta Särkiniemen uimarannalla / Valkeisenlammella.

Huomasin heti, miten ihanan kevyt lauta on! Sehän sopii, sillä kärrään paljon lautaani SUP Wheelseillä! Kokonsa ja keveytensä puolesta sitä on tällaisen pätkänkin helppo käsitellä. Auton katolle nostaminenkin on helpompaa, kun lauta on kevyt.

Kun lauta saapui, ihailin sen surffilautamaista keulaa ja muutenkin se on todella kaunis! Keulassa ei enää komeile tuttuun tapaan TIKI-ukko vaan se on siirtynyt laudan pohjaan. Jotain tuttuja kiekeröitä löytyy myös EVA-kannesta. Väri on nyt muista laudoistani poiketen sininen.

IMG_20170601_191317_411

Säät eivät suosineet kauheasti, kun lauta saapui. Kärräsinkin laudan vähän suojaisampaan paikkaan lammelle, jossa ei tuullut ihan niin paljon. Puuskat pääsivät sielläkin paikoin puhaltamaan kovemmin. Ensimmäinen kerta uudella laudalla on hyvä käydä tutussa turvallisessa paikassa ja hyvällä säällä. Silloin pystyy keskittymään enemmän uuteen lautaan kuin ympäristöön (kivet ym. veden alla).

DSC_0113

Pitkään Starboardin Whopperilla suppaileena, Wide Point tuntui aluksi kiikkerälle, tietenkin onhan se kevyempikin eikä tuuli yhtään helpottanut asiaa. Innostuin kuitenkin laudasta nopeasti, kun huomasin miten kevyt sitä on meloa ja se liukui todella hyvin! Ja se on niin hyvännäköinen! Se sopii niin surffiin kuin flat water melontaan. Kun kävin lukemassa laudan ominaisuuksista, ’Easy entry into smaller waves’ kuvaus osui heti silmiini. Edellinenkin on surfsup lauta.

Olen käynyt nyt laudalla kolme kertaa vesillä ja pikkuhiljaa jalat alkaa kasvamaan kiinni siihen. Luottosuhde on syntynyt. Oli kivaa päästä laudalla myös tyynellä säällä vesille.

Alussa täytyi vähän muistutella itseään, että tämä ei ole sitten Whopper, joten ihan niin huoleton ei voi olla. Whopperilla ei ole tarvinnut välittää ihan jokaisesta sivuttaisaallosta, mutta nyt ne on hyvä muistaa ’keulia’.

Kesällä on kuitenkin tärkeää lipua nopeasti paikasta toiseen, joten Wide Point sopii siihen oikein hyvin. Ja jos olen pärjännyt tippumatta BIC:n kevyellä 9’6″ niin en usko sen nytkään tapahtuvan! Onneksi nuita lautoja on vähän joka lähtöön, niin kaikkea ei tarvitse yhdellä laudalla suorittaa.

Minun piti ensimmäisen lautani jälkeen ostaa kisalauta ja aina välillä se putkahtaa mieleeni uudestaan. Täällä kuitenkin on aika haasteelliset rannat herkälle kisalaudalle, joten se on jäänyt vielä toistaiseksi. Uskon, kyllä vauhdin nälän kasvaessa senkin kuumeen taas kasvavan.

Kantokahva laudassa on paras tähän asti! Siitä saa kunnon otteen, niin, että lautaa on entistä helpompi kantaa tuulessakin.

Odotan innolla, että pääsen kikkailemaan laudalla. Perän EVA-kannen nousu suorastaan houkuttelee pivot käännöksiin.

Ihanaa SUP-kesää!

Juhannus SUP

Meille on muodostunut perinteeksi käydä katsomassa Rauhalahden juhannuskokko suppaillen. Koska meille tulikin kiire lähteä, valittiin lähtöpaikaksi lähiranta.
Sinne ei oikein viitsi autolla huristella lenkkipolkua pitkin. Siksi valitittiin SUP Wheelsit alle. Aika raskas keissi kahden laudan kanssa eikä itikatkaan yhtään helpottaneet matkan tekoa.

Ilma oli aivan loistava verrattuna kahteen aikaisempaan kertaan 2014 ja 2015 .
Vesillä olikin nyt enemmän liikennettä verrattuna aikaisempiin kertoihin.

Rauhalahti

Rauhalahden rannalla poltettava kokko on aina aika pieni verrattuna myöhemmin
Jätkänkämpällä poltettavaan. Joka vuosi on huomattu kuitenkin, että sen sytytykseen on panostettu enemmän.
Nyt se syttyikin nätisti. Joskus on tovi kulunut ja välillä on kauhulla katseltu sytytys touhua.

Hyvää Juhannusta! #viisaastivesillä sitten ❤