Kuvia, osa SADE

Kuka hullu se nyt sateella suppailis?

No, minä tietenkin! On tullut suppailtua niin vesi- kuin lumisateessakin.
Se ei oikeastaan ole yhtään hullumpaa vaan aika kivaa, minusta.
Erillainen elämys ainakin. Oikeanlainen vaatetus tekee siitä huomattavasti miellyttävämpää. Tihkusade jaksaa harvoin edes kastella.

Valkeisenlampi Kuopio

Vaikka ukkosta ei olisi sääennusteessa tai ukkostutkassa luvassa, seuraan silti kokoajan pilvien kehittymistä ja niiden muotoa.
Vesillä ei ukkosella kannata olla, sillä ukkonen iskee korkeimpaan kohteeseen. Suppailija on vedenpinnan yläpuolella helppo kohde salamalle.
Sadekuurot voi nostaa koviakin puuskia. Silloin saa tietenkin paremman treenin, mutta lähellä on hyvä olla rantautumispaikkoja jos sattuisi sitä tarvitsemaan. Merimiessäkkiin voi pakata mukaan pienen selviytymispakkauksen. Itselläni on lähellä paljon rantoja koko ajan.
Jos tarvitsisi, voisin lukita lautani jonnekkin ja hypätä bussiin palmuhousuissa. Ilmoitan myös aina miehelleni, että lähden vesille ja kun olen maissa takaisin.

pisara

Sateella voi olla tosi kaunistakin. Muistan kyllä pari viimeistä kesää, että sade on tullut jo kurkusta ylös. Liika on liikaa, mutta se ei harrastamistani estänyt. Yrittäjänä se ei kyllä naurattanut, mutta tuhat pistettä asiakkaille, jotka tulivat sateella suppailemaan!

Kallavesi

gopr2522-11395856335.jpg

gopr2522-330466174.jpg

sadepisarat

Viime kausi avattiin osittain sateessa. Päivä oli 5.4.2017.

GOPR2156-1

Kauden aloitus

Ja koko kesä oli märkä…

SadepäivänSUP

Vaikka takki näyttää märälle, se on vain pinnalta sitä. Takki pitää hyvin tuulta ja vettä, joten ei tullut kylmä.

Viime kesänä jos olisin jäänyt odottamaan täydellistä säätä, ei olisi tarvinnut suppailla montaa kertaa. Toisaalta, koska palan helposti nuo kelit sopii mulle eikä aurinko häikäise. Vesillä on myös tosi rauhallista tuollaisella säällä. Ei ole kiire kenenkään alta pois.

Voin hyvin samaistua luontodokumentaristi Petteri Saarion lauseeseen tässä dokumentissa kohdasta 44:50. Olin aika iloinen, kun kuulin tämän.
Välillä tuntui jo, että minussa on jokin mennyt pahasti pieleen, kun nautin näistäkin keleistä. 😀

Sadepisarat

Lumisade

Mukavaa lauantaita!

 

Starboard Wide Point 10’5″x32″ Starlite

Kesä on antanut odottaa itseään ja toisaalta ihan hyvä, sillä olen ennättänyt hoitaa töiden ohella yritykseni asioita. Olen siirtymässä pois varmasta palkkatyöstä lähteäkseni yrittäjäksi ja hommaa on riittänyt, ja nyt kun tuuli hieman laantui pääsin testaamaan uutta lautaani. Kesällä tämäkin lauta pääsee vuokralle SUP Kuopion kautta Särkiniemen uimarannalla / Valkeisenlammella.

Huomasin heti, miten ihanan kevyt lauta on! Sehän sopii, sillä kärrään paljon lautaani SUP Wheelseillä! Kokonsa ja keveytensä puolesta sitä on tällaisen pätkänkin helppo käsitellä. Auton katolle nostaminenkin on helpompaa, kun lauta on kevyt.

Kun lauta saapui, ihailin sen surffilautamaista keulaa ja muutenkin se on todella kaunis! Keulassa ei enää komeile tuttuun tapaan TIKI-ukko vaan se on siirtynyt laudan pohjaan. Jotain tuttuja kiekeröitä löytyy myös EVA-kannesta. Väri on nyt muista laudoistani poiketen sininen.

IMG_20170601_191317_411

Säät eivät suosineet kauheasti, kun lauta saapui. Kärräsinkin laudan vähän suojaisampaan paikkaan lammelle, jossa ei tuullut ihan niin paljon. Puuskat pääsivät sielläkin paikoin puhaltamaan kovemmin. Ensimmäinen kerta uudella laudalla on hyvä käydä tutussa turvallisessa paikassa ja hyvällä säällä. Silloin pystyy keskittymään enemmän uuteen lautaan kuin ympäristöön (kivet ym. veden alla).

DSC_0113

Pitkään Starboardin Whopperilla suppaileena, Wide Point tuntui aluksi kiikkerälle, tietenkin onhan se kevyempikin eikä tuuli yhtään helpottanut asiaa. Innostuin kuitenkin laudasta nopeasti, kun huomasin miten kevyt sitä on meloa ja se liukui todella hyvin! Ja se on niin hyvännäköinen! Se sopii niin surffiin kuin flat water melontaan. Kun kävin lukemassa laudan ominaisuuksista, ’Easy entry into smaller waves’ kuvaus osui heti silmiini. Edellinenkin on surfsup lauta.

Olen käynyt nyt laudalla kolme kertaa vesillä ja pikkuhiljaa jalat alkaa kasvamaan kiinni siihen. Luottosuhde on syntynyt. Oli kivaa päästä laudalla myös tyynellä säällä vesille.

Alussa täytyi vähän muistutella itseään, että tämä ei ole sitten Whopper, joten ihan niin huoleton ei voi olla. Whopperilla ei ole tarvinnut välittää ihan jokaisesta sivuttaisaallosta, mutta nyt ne on hyvä muistaa ’keulia’.

Kesällä on kuitenkin tärkeää lipua nopeasti paikasta toiseen, joten Wide Point sopii siihen oikein hyvin. Ja jos olen pärjännyt tippumatta BIC:n kevyellä 9’6″ niin en usko sen nytkään tapahtuvan! Onneksi nuita lautoja on vähän joka lähtöön, niin kaikkea ei tarvitse yhdellä laudalla suorittaa.

Minun piti ensimmäisen lautani jälkeen ostaa kisalauta ja aina välillä se putkahtaa mieleeni uudestaan. Täällä kuitenkin on aika haasteelliset rannat herkälle kisalaudalle, joten se on jäänyt vielä toistaiseksi. Uskon, kyllä vauhdin nälän kasvaessa senkin kuumeen taas kasvavan.

Kantokahva laudassa on paras tähän asti! Siitä saa kunnon otteen, niin, että lautaa on entistä helpompi kantaa tuulessakin.

Odotan innolla, että pääsen kikkailemaan laudalla. Perän EVA-kannen nousu suorastaan houkuttelee pivot käännöksiin.

Ihanaa SUP-kesää!

Juhannus SUP

Meille on muodostunut perinteeksi käydä katsomassa Rauhalahden juhannuskokko suppaillen. Koska meille tulikin kiire lähteä, valittiin lähtöpaikaksi lähiranta.
Sinne ei oikein viitsi autolla huristella lenkkipolkua pitkin. Siksi valitittiin SUP Wheelsit alle. Aika raskas keissi kahden laudan kanssa eikä itikatkaan yhtään helpottaneet matkan tekoa.

Ilma oli aivan loistava verrattuna kahteen aikaisempaan kertaan 2014 ja 2015 .
Vesillä olikin nyt enemmän liikennettä verrattuna aikaisempiin kertoihin.

Rauhalahti

Rauhalahden rannalla poltettava kokko on aina aika pieni verrattuna myöhemmin
Jätkänkämpällä poltettavaan. Joka vuosi on huomattu kuitenkin, että sen sytytykseen on panostettu enemmän.
Nyt se syttyikin nätisti. Joskus on tovi kulunut ja välillä on kauhulla katseltu sytytys touhua.

Hyvää Juhannusta! #viisaastivesillä sitten ❤

Kesä, sinäkö se oot!?!

Onni on, kun pääsee tällaisena päivänä aikaisin töistä ja kaverin kanssa SUPpailemaan!
Aivan täydellinen suppailu sää, pakkohan se on päästä vesille.

Jynkänlahdesta lähdettäessä oikealle on kapeahko Keilankannan kanava. Kesällä siellä on yleensä niin vilkas veneliikenne, että sinne ei ole mitään asiaa sekaan. Varsinkin hellepäivinä tuntuu veneitä menevän minuutin välein. Kapeimmassa kohti veneiden aallot voi paiskata kallionseinämään tai laituriin. Kapein kohta ei välttämättä riitä siihen, että meloisi aaltoja vastaan ruuhka-aikana (päätyy venereitille). Parempia kuvia kapeudesta täällä.

Nyt kuitenkin oli vain vähän veneliikennettä ja uskalsimme käydä kurkkaamassa toisella puolella.
’Aallontekokone’

Vaikka meillä on ollut lämpimiä päiviä, niin perjantai tuntui aivan oikealle kesälle!
Onneksi näitä tulee vielä lisää!

Vapaapäivä

Kuinka ajokortiton pääsee SUPpaamaan? Omalla laudalla…
Tietenkin voi vuokrata laudan jostain rannasta, jonne pääsee kävellen/pyörällä tai bussilla. 

Mutta oman laudan saaminen lähirantaan tarvitsee vähän lisä jhelppiä.
Pumpattavan voi kantaa selässä rantaan, mutta itse käyn yleensä kovalla laudalla.
En tiedä jaksaisinko kantaa pumpattavan selässäni rantaan.
Yleensä olen pumpannut sen jo kotona ja vienyt Sup Wheelseillä rantaa.
Rinkan vetoketju on myös rikki, joten siitä ei saa kovin hyvää pakettia kantaakseen.
Olen kokenut sen näin helpommaksi ja selkärinkka laudan kanssa on melkein minun mittainen 😀

Minulla oli tänään vapaapäivä ja kyytiä rantaan ei siis ollut.
Otin ’vanhat’ SupWheels:ini käyttöön päästäkseni viettämään laatuaikaa yksin vesille, pitkästä aikaa.
Matkaa rantaan on 800 metriä. Whopper oli helppo kärrätä sinne keveytensä vuoksi.
Vetokättä jouduin vaihtamaan kolme kertaa matkan aikana. Lenkkipolku on ylä- ja alamäkeä.
Kattotelineiden tultua meille ei olla pahemmin lähirannasta lähdetty suppaamaan.
Oli mahtava päästä sinne pitkästä aikaa, vaikka siellä on paljon kiviä ihan pinnan alla.
Ne ovat välillä osuneet evään ja välillä vain muuten säikäyttäneet kohdalla.
Onneksi olen oppinut tuntemaan vakkari rantojen pahimmat kohdat eri vedenkorkeuksien aikaan.

Kärrääminen vie vähän voimia itse melomiselta, joten en mitään hirmu treeniä tällä kertaa vetänyt vaan nautiskelin ihan rauhassa. Tosin välillä sai kyllä meloa ihan tosissaan, tuulen voimistuttua.
Tänään piti olla vain pari metriä sekunnissa ja puuskat neljä, mutta pääsin nauttimaan vaahtopäistä!
Sen jälkeen maistuikin mango-meloni jäätelö 🙂

 Home Beach Ruokolahti, pitkästä aikaa.

Näin joutsen pariskunnan. Harmi, että kamera on niin huono, että kuvasta ei saa juuri selvää.

Bella Center ja Artic Trainersin kontti. Ei olla vielä törmätty vesillä heidän retkiläisiinsä, vaikka paljon tuolla Saaristokadun suunnalla pyöritään.

Saaristokaupungin silta

Välillä olen jo meinannut myydä Sup Wheelsit, mutta en ehkä taidakkaan. Nämä ovat hyvä hätävara tällaisia päiviä varten. Vaikka SUPpailu hyvässä seurassa on ihan parasta, niin silti joskus on kiva päästä ihan yksin fiilistelemään ihan omassa rauhassa.

Matkaa kertyi 9,6 kilometriä. Kiersin Saaristokaupungin sillat ympäri ja palasin takaisin päin Särkiniemeen ja Särkilahteen, jossa en aikaisemmin ollut suppaillutkaan.
Aurinkovoide olisi pitänyt olla mukana lisäämistä varten, paloin aika pahoin.

Ihana ilta vesillä

Kävimme maanantaina suppailemassa töiden jälkeen. Lähdimme Julkulan venerannasta, jossa sorsa fanimme tulivatkin heti tervehtimään. Näytti siltä, että yksi nousee miehen laudalle.
Se kuva olisi ollut kiva napata! Ei se sitten kuitenkaan noussut, mutta lähellä pyöri.

Kun tulimme takaisin rantaan, yksin rannassa ollut sorsa alkoi päästellä ääntä. Ei mennyt kauaakaan kun ympärillämme oli 10 sorsaa! Joku käy selvästi syöttämässä niitä, kun noin tulevat kerjuulle.

Oli kyllä ihana ilta vaikka väsytti töiden jälkeen, niin kannatti lähteä! 
Julkulan venerantaan paistaa aina kivasti ilta-aurinko.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

Iltalenkki Kuopion Hietasaloon

Kasinon ranta

Kävimme eilen kaverini Anitan ja mieheni kanssa SUPpailemassa töiden jälkeen.
Lähdimme matkaan Peräniemen Kasinon rannasta. Rantaan tullessa hieman tihkutti, mutta kuuro meni nopeasti ohi. Extempore ajatuksena lähdimme melomaan Hietasaloon, jossa en ollut käynyt aikaisemmin.
Kaverini oli suppaillut sinne ennenkin.

Jätit ja Whopper
Rönö

Perillä Hietasalossa, ilma oli mitä hienoin. Veneitä siellä oli vain kolme kappaletta.
Yleensä ranta on kuulemma ihan täynnä veneitä.
Kaikki olivat varmaan katsomassa Kimmo Timosen Stanley Cup pokaalia.

Ensivaikutelma Hietasalosta…Ranta oli paljon pienempi kuin olin kuvitellut, varsinkin siihen nähden kuinka paljon siellä käy ihmisiä. Vahingossa poistin rannassa ottamaniani kuvia…
Ranta oli siisti, sillä Kuopion kaupunki huolehtii jätehuollosta. Myös polttopuut olivat valmiina.

Mikään aloittelijan lenkki tuo ei ole, vaikka siinä on suojaisampiakin kohtia, niin siellä menee isoja laivoja ja muutenkin veneliikennettä on paljon. Sain aalloista laudan kannen perusteellisen huuhtelun 🙂

Ensi kerralla otan bikinit, piknik-eväät ja rantapyyhkeen mukaan. ❤
Nyt oli vain pikavisiitti, sillä aamuvuoro oli tiedossa…

Lähdössä takaisin keskustaan.

Hietasalo, keskustassa sataa vettä.

Viime päivinä säätietoihin ei ole ollut oikein luottamista, jos ei pitänyt sataa niin sataa ja päin vastoin.
Se ärsyttää, koska sään mukaanhan me suunnitellaan päivämme (meillä).
Kun lähdimme takaisin keskustaan päin, huomasin heti, että siellä sataa ja tumma pilvi näytti tosi pelottavalle. Toivoin vain, ettei alkaisi ukkostaa! Onneksi olisimme voineet mennä johonkin läheiseen saareen siksi aikaa, mutta silti.

Peloittavin pilvi, minkä lähellä olen suppaillut.

Hurjan näköinen pilvi, tuli hieman kiire meloa takaisin. Hetkeä myöhemmin alkoi tuulla ihan älyttömästi ja jouduin melomaan polviltani, jotta tuulenvastus olisi pienempi ja lauta pysyisi paremmin suorassa. Jossain vaiheessa tuntui, että saan rakot käsiini, niin kovaa sai painaa tuulta vastaan.

Näimme Timosen kunniaksi pidetyn ilotulituksen vesiltä käsin, kuvaa ei siinä vaiheessa ennättänyt ottamaan 🙂

Mies ja aurinko

Tässä vaiheessa pystyi taas räpsimään kuvia, tuuli hellitti Lehtosaaren jälkeen ja pilvikin meni menojaan!
Säänvaihtelujen vuoksi saatiin ihan kunnon treeni!

Loppu hyvin kaikki hyvin, näin tyyntä oli sitten rannassa…Matkaa kertyi noin 9,6 km.

Noin klo 22.00