Varkaus

Kallaveden ollessa sillan alusia lukuunottamatta aika pitkälti jäässä vielä oli SUP kaverin pyyntö lähteä Varkauteen vesille tervetullut. Olin itsekkin katsellut Instagramista, että siellä on jo enemmän sulaa. Tätä päivittelin asiakkaidenkin kanssa töissä, että miten on mahdollista. Meillä on täällä ikuinen jääkausi ja noin lähellä on sulaa. Perillä kyllä huomattiin, että järvessä oli paikoin aika koviakin virtauksia.

Aivan huippu reissu! Ilmakin suosi meitä. Ikävä kyllä unohdin laittaa aurinkovoiteen. Nyt pitää jatkossa suojautua paremmin!

Kesällä voisi poiketa uudestaan Varkaudessa, se on varmasti nätti kesäkaupunki. Silloin Konttiravintola Mortonkin on auki. Nyt tultiin liian aikaisin, sillä avajaisiin oli vielä viikko. Tuohon on helppo poiketa suppaillenkin ja käydä haukkaamassa jotain hyvää.

Aika täydellinen päivä!

Rauli-myrsky @Nallikari

Vietimme viikonlopun Oulussa Rauli-myrskyn aikaan. Olen varmaan vähän sairas, mutta mielestäni tuo myrsky oli aivan mahtava! Tuuli ja isot aallot, me like! Mä niin rakastan merta. Aivan kuin olisin saanut tuosta jotain ihmeellistä energiaa.
Toki myrsky tuo aina tuhojakin mukanaan ja se on tietty aina ikävää.

Lauantaina aallot olivat paikoin valtavat sisämaan asukille. Mieli teki sekaan, mutta välineet eivät olleet siihen sopivat, eikä taidot. Siirsin SUPpailut sunnuntaille ja silloin meri olikin rauhallisempi. Sattui todella nätti ja aurinkoinen päivä. Olin yhtä hymyä. Muu porukka vähän paleli rannalla.

Pakko hehkuttaa tuota Red Paddlen reppua (ja lautakin on huippu)! Sitä voi vetää perässä, kantaa kahvoista hiekalla tai nostaa selkään. Jälkimmäistä en ole kokeillut, sillä minulla on oma laudankantaja. Tuollaisen repun voisi ostaa myös meidän toiselle pumpattavalle.

Laitoin varuilta märkäpuvun päälle jos vaikka tipahdan laudalta. En tippunut, mutta ei se kaukana ollut. Syy siihen on se, että lauta pysähtyi kun aalto otti siihen kiinni. Olin noussut niin nopsaa ylös, että seisoin välillä vähän hassussa kohdassa ja sekin vaikeutti tasapainoilua. Jalkapöydänlihaksetkin sai herätyksen. Seuraavana päivänä tasapainoilu tuntuikin useammassa lihaksessa. Merivesi oli lämmintä, en kaivannut hanskoja lainkaan.

Mieleen tuli, että olisi pitänyt ostaa vähän pienempi lauta näihin olosuhteisiin ja pari minulta jo kyselikin pumpattavia lautoja…

Oulu on onneksi melko lähellä jos haluaa pienen irtioton järvisuppailuun. Saman matkan päässä on myös Kalajoki. Viikonloppuvapaat kannattaa käyttää fiksusti.

Nallikari beach

Nykyisin meillä on hyvä syy piipahtaa Oulussa, entisessä kotikaupungissa, aina kun mahdollista. Viihdymmekin siellä myös SUP-harrastuksen myötä nykyisin vielä paremmin! Lomalla kävimme Nallikarissa useat kerrat.

gopr1829-0002.jpg

Lukijoilleni on varmasti tullut tutuksi, mitä mieltä olen roskaamisesta. Nallikarissa oli ikävä kyllä jokaisen hellepäivän jälkeen paljon roskia. Katsoin roskia ja mietin, miten ihmiset kehtaavat roskata näin kauniin paikan! Hehän itsekkin todennäköisesti tulevat sinne uudelleen!?

Paikalta löytyi mm. lasisia pilttipurkkeja, pillejä, tetra mehupurkkeja, makkarapaketteja, purkkaa, muovilapioita, lasten uima-asuja… Ja arvaattekos, mihin tuo roska päätyy jos joku ei sitä kerää/kierrätä?! Mereen ja mahdollisesti kalojen suun kautta jonkun lautaselle!
Osa roskista on myös sellaisia, mitkä voivat kietoutua lintuihin! Me jätämme lapsillemme ja lastenlapsillemme tietynlaisen mallin ja paikan elää. En todellakaan halua, että tuleva lapsenlapseni(sitten kun se aika on) saa roskaisen ja saastuneen elinympäristön elääkseen meidän perintönä! Vaikka osin onkin liian myöhäistä, niin pienilläkin asioilla voimme muuttaa asioita, ainakin hidastaa.

Roskikset olivat auringonlaskun aikaan jo täynnä, mutta se ei ole mikään syy roskata! Lasiset pilttipurkitkin voi käyttää uudelleen tai kierrättää. On pieni homma viedä roskansa mukanaan!

Haastankin jokaisen, joka tämän lukee miettimään omaa muovin käyttöä ja ainakin sitä, minkälaisen jäljen jättää luontoon lähdettyään sieltä.

Tuosta majakasta saa vuokrattua myös SUP-laudan. Rantakivet näyttävät aika liukkaille, joten varovasti vesille. Tai sitten hiekkarannan puolelta vesille 😉

GOPR1789-0001
Nallikari Surf Center

Kalafornia

En ole koskaan matkustanut sellaiseen paikkaan, missä olisin nähnyt oikeita palmuja. Tokaisinkin sen ääneen, että näenköhän koskaan palmuja tai jotain sinne päin ja mieheni tokaisi tähän, että: ’Näethän sinä sitten Surf Center:llä Hiekkasärkillä’. Vitsikäs mies!

Hiekkasärkillä olikin vipinää hellepäivänä ja uuttakin oli viime kerran jälkeen tullut. Hienoa, että paikka elää ja kehittyy.

Kalajoen Hiekkasärkät on kyllä upea paikka! Poikamme sanoikin, että ihan kuin ei oltaisi Suomessa ollenkaan! Sellainen fiilis tuolla upealla rannalla helposti tuleekin.
Piipahdin tietenkin Rautio Sports:n Surf Centerillä ja teinkin kivan löydön.
Tuossa paikassa on kyllä hyvä palvelu ja sinne on aina mukava mennä.

20160731_155105.jpg

Kivoja muistoja tuli heti mieleen, varsinkin SUP-ohjaajakurssilta. Tuli päristeltyä kumiveeneelläkin! Ja monta upeaa auringonlaskua ollaan biitsillä katseltu.

Voi, että tuo kite näyttää kivalle touhulle… Ei oo kuume, ei oo kuume! 😉

atKALAJOKI

Hailuoto

GOPR1833-0003

Meillä Suomessa on paljon mahtavia paikkoja, missä käydä, kalastaa ja SUPpaillakkin! Yksi niistä on Marjaniemi Hailuodossa. Siellä on vanha majakka ja laaja hiekkaranta. Se on myös saaren suosituin uimaranta. Se ei ole virallinen uimaranta, joten valvojaa ei ole eikä vedenlaatua tarkkailla. Roskat tulee myös viedä mennessään niinkuin missä tahansa muuallakin, missä roskista ei ole. Ranta olikin siisti, mutta Nallikarissa oli ikävä huomata, että jokaisen hellepäivän jälkeen ranta oli roskainen ja sinne oli unohtunut yhtä sun toista. Roskikset olivat auringonlaskun aikaan täynnä, mutta se ei ole mikään syy roskata!

Marjaniemi on upea paikka ja saarella on varmasti muitakin hienoja paikkoja! Pitää yöpyä saarella joskus ja tutustua paremmin, vuokrata vaikka polkupyörät ja lähteä tutkiskelemaan saarta. Ja vaikka ne SUP-laudatkin jos ei jaksa omia pumpata!

Ainoa huono puoli oli, että lautalle saa mennä jonottamaan todella hyvissä ajoin jos meinaa siihen tiettyyn mahtua. Saarella asujat pääsevät jonon ohi lautalle. Kaksi lauttaa ajaa reittiä, mutta kävijöitä olisi todella paljon enemmän kuin kyytiin mahtuu. Illalla saarelle menijöitä oli vain muutama, mutta päivällä oli kilometrien jonot! Ajankuluksi kannattaa ottaa hyvät hermot ja leppoisa kesämieli matkaan! Sekä mantereen, että saaren rannassa voi ajankuluksi käydä hakemassa virvokkeita kahviosta. Saaren puolelta näkyi saavan jopa pizzoja lauttarannasta. Kovin kauaksi ei kannata autolta lähteä, sillä osa kääntyy jonosta pois ja jono liikkuu eteenpäin. Saarelle pääsee myös bussilla, joka pääsee myös jonon ohi lautalle.

Majakan luona on aika vähän parkkipaikkoja ja siihen myös rannalle menijät jättävät autonsa. Saarta kierrettyämme huomasimme rannassa muutaman parkkipaikan lisää.

Hailuodon kunnan kannattaisi panostaa näihin kahteen asiaan, mikäli matkailijoita halutaan saarelle lisää. Muuten kyllä kaikin puolin kuitenkin ihana paikka (ainakin lyhyen visiitin perusteella), joka henkii vanhan kalastajasaaren elämää edelleen.

20160723_213808.jpg

20160724_224338.jpg

Huomasimme Luotsihotellin tuulikaapissa kaksi SUP-lautaa Asenne ja Brunotti merkeiltä. Näimme merellä myös SUPpailijan. En tiedä oliko lauta vuokrattu vai oma, mutta kantavuus ei ollut ihan kohdillaan, sillä lauta ui melojan kohdalta. Voi olla, että ilmaa ei ollut tarpeeksi. Tuulikaapin laudoissa oli tarpeeksi ilmaa (oli pakko kokeilla 😉 Hienoa kuitenkin, että tarjontaa on ja laudoissa oli leashitkin. Vuokrahinnat ovat nähtävillä hotellin Facebook-sivuilla. Pitkospuita pitkin tuolla on helppo vetää Redin lautakin rantaan, sillä sen kantorepussa on pyörät alla.

Hotellihuoneet ovat tuossa valkoisessa rakennuksessa vasemmalla. Itse Luotsi -ravintola on aika pieni. Lauantaina ala carte tarjoilu alkoi vasta kello 17.00. Pöytiä on niin vähän, että kannattaa varata pöytä etukäteen jos se on mahdollista.

Saarella on myös vuokrattavia mökkejä, camping alue jne. Löydät tietoja niistä Hailuoto.fi sivujen kautta.

20160723_213341.jpg

dsc_5622.jpg

dsc_5631.jpg

Kun asuu sisämaassa, saarella riittää ihmeteltävää (mikähän kasvi tuo on), kaunista katseltavaa ja meren tuoksu. Luksusta on myös veden kirkkaus! Saati sitten hiekkarannat, joita meillä päin on kovin vähän!

GOPR1839-0004.jpg

Olisi ollut ihana jäädä saareen pidemmäksi aikaa! Olisi aika hieno kokemus olla tuolla huonommallakin säällä. Alkava nesomania?

20160724_224257.jpg

gopr1859-0001.jpg

Vaikka miehelläni meinasi mennä hermot mantereella lautalle jonotellessa, sanoi hänkin, että olisi kiva tulla saarelle joskus yöksi. Toki silloin se kaikki jonottaminen on myös koettava uudelleen. En tiedä, millaiset jonot saarelle on vähän huonommalla säällä/syksyllä. Hauska olisi päästä aaltosuppailemaan seuraavalla kerralla.

Paluu lapsuuden biitseille

Minulla oli toive, että lomallani pääsisin SUPpailemaan lapsuuden maisemiin, Seskarön saarelle. Saarella on useampikin ranta, missä on pentuna pulikoitu. Minä kyllä taisin sukeltaa enemmän kuin uida normaalisti. Sää suosi meitä pohjoisessa ja päästiin käymään saarella.

wp-image-987843792jpg.jpg

Keväällä kyselin sukulaisilta rannan kunnosta, sillä se näytti jossain kuvissa aika autiolle. Sain vastauksen, että se ei enää ole kuin ennen, mutta ainakin siellä nyt oli porukkaa ihan vieri vieressä (ihan rannalla siis) ja paljon suomalaisia. Ylempänä oli hyvin tilaa.

Rannat saarella ovat pitkälle matalia. Joka sillalta näin, että rannat ovat myös aika kivikkoisia. Saimmekin mennä aika paljon polviltaan, sillä kiviä oli ovelasti myös heti vedenpinnan alla, paljon! Saari nousee merestä vuosittain 9 mm, joten ei ihme, että en muistanut sitä noin kivikkoisena.

Seskarö eli Seittenkaari on parinkymmenen kilometrin päässä Haaparannasta. Vanha saha on edelleen heti tien varressa. Saarella on myös suomalaisia paikan nimiä. Liekkö alkuperäisellä sahalla ollut suomalaisia töissä. Tien varrella oli ’Till salu’ -kylttejä, olishan tuo mahtava paikka mökkeillä ja asua!

Saarella on camping alue ja mökkejä voi vuokrata Seskarö Havsbad:sta, jonka vieressä tuo suosittu uimarantakin sijaitsee. Oli hauska huomata, että tuolla on edelleen muodissa pumpattavat kumiveneet, jollainen minullakin oli, alempana kuva.

wp-image-1479511649jpg.jpg

Lähdimme kuitenkin eri rannasta liikkeelle. Hiekkaranta näkyy tielle ja on aika alussa Seskaröön johtavalla tiellä vasemalla. Rannan vieressä on levike, johon mahtuu noin kolme autoa.

GOPR1663.JPG

GOPR1668.JPG

Rumpuputki.jpg

Loppukevennykseksi vanhoja kuvia minusta Seskarössä, back to the 80’s…

Tällä kertaa minulla oli Billabongin Totally 80’s pantsitkin jalassa 😉

20160716_103654.jpg

 

Rakkaat vaarat!

GOPR1479.JPG

Ampaisimme lomani aluksi pohjoiseen meidän molempien sukulaisten luokse. Pumpattavat SUP-laudat pakattiin tietenkin mukaan. Kesälomani virallisesti ensimmäisenä päivänä kivuttiin parin vaaran päälle Ruotsissa (Luppio) ja Suomessa (Aavasaksa). Illalla vielä suppailtiin upeissa maisemissa. Vesi on nyt todella korkealla. Laudat laskettiin veteen Rauhansillan tykönä. Pensaat olivat jääneet veden alle ja ja sai olla vähän kieli keskellä suuta, ettei oksat tartu eviin. Taival alkoi Ratasjärvestä. Kameralla on vaikea saada korkeuseroja näkyviin, mutta esim. Ratasvaara on noin 284 metriä korkea (mies muisteli, en löytänyt virallista tietoa netistä enkä paikallisilta). Siellä ollaan käyty useasti paistamassa makkarat. Ilma oli vielä illallakin tosi lämmin. Meillä oli hyttysmyrkky mukana, muuten olisi saattanut jossain vaiheessa hermo mennä!

Laudat pumpattiin jo pihalla valmiiksi, sillä rannassa on hyttysiä enemmän. Laudat kattotelineille ja rantaan!

GOPR1484.JPG

Oli aika ylellistä, kun veneliikennettä ei tarvinnut koko ajan varoa. Loppumatkasta tajusin, että eipä ole työasiat tulleet mieleen eikä ihme tuollaisissa maisemissa.

GOPR1552.JPG
Bonzai männyt

GOPR1541.JPG

Ratasjärvestä suunnattiin Ratasjokeen, joka on yleensä todella kapea ja kiemurteleva. Tulvan vuoksi joki oli leveämpi. Livuttiin aika hiljaa (ja keskellä) jokea pitkin, sillä mustasta vedestä ei erottanut veden alle jääneitä pensaita. Suunniteltiin, että joku kerta mennään jokea pitkin Torniojokeen. Muutoin olisi voinut nytkin mennä, mutta juomavesi alkoi olla lopussa. Matkaa kertyi 7,45 km.

wp-1468347683314.jpg

GOPR1566.JPG

Takaisin mennässä alkoi tuulla kovempaa. Joesta oikaisimme pusikon läpi takaisin järveen. Olihan tuo vaihtelua Kallaveden jälkeen.

GOPR1569.JPG

Kalat hyppi härnäävästi koko reissun ajan. Mietinkin, että jos asuisin nuissa olosuhteissa olisi meilläkin varmasti kalastustukseen tarkoitettu SUP -lauta!

GOPR1573.JPG

GOPR1585.JPG

Aivan huippu reissu huikeissa maisemissa! Näihin kuviin, näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa. Seuraavaan kertaan!