Hiekkaa näkyvissä

Hetki on vierähtänyt tästä reissusta, mutta ajatuksissa se on edelleen.
Kunpa ei olisi tarvinnut vielä lähteä kotiin.
Välimatka on pitkä,  joten harvoin nähdään meidän porukoita.

Yötön yö ja keskiyön aurinko vaati ensin totuttelua ja kotiin tullessa taas iltojen pimeys.

Alun perin suunnittelin suppailua Ratasjärvestä Ratasjokeen ja siitä Tornionjokeen, mutta vesi laski liikaa ja se reissu odottaa nyt jälleen toteutumistaan. Se olisi kannattanut tehdä tulvan aikana…

Aavasaksa

Kävin kuitenkin pari kertaa suppailemassa Tornionjoessa Aavasaksan liepeillä. Keskellä jokea pystyi kävelemään laudan vierellä, niin matalaa vesi oli paikoin.

Kohti särkkää

Ruotsin ja Suomen raja ei mene keskellä jokea vaan kiemurtelee joessa.
Vaikea siis sanoa montako kertaa kävin Ruotsin puolella. 😀

Merrell

Hiekkapohja on minulle luksusta, samoin hiekkarannat ja -särkät.
Vesi oli myös ihanan lämmintä ja kotona huomattiin otsikoista, että se oli silloin Suomen lämpimintä. Vedestä näkyi hyvin läpi ja ensimmäisellä kerralla säikähtelin alkumatkasta jopa virran myötä makaavia vesikasveja. Ne oli äkkiseltään minun mielessä muotoutuneet ihan hylyn malliseksi. Sitten kun totuin siihen, että ne ovat vain vesikasveja eikä pohjassa muutenkaan ole mitään pelottavaa rojua (niinkuin monessa järvessä), aloin keskittyä nauttimaan maisemiin. Suuntasin SUP-laudan keulan kohti Ruotsia.

Matarengi

Oli pakko poiketa Palohietaan ihastelemaan sen hiekkarantoja.
Lähestyin matalikkoa ja samassa lohi hyppäsi edessäni, juuri keulan edessä. Säikähdin niin, että kiljuin! Äkkiä katse ympärille, ei kai kukaan kuullut kun kiljun täällä turhaan. 😀 Lohen lentonäytös oli upea ja kiljumiseni liioiteltua, mutta säikähdin. En vain osannut odottaa sellaista vonkaletta.
Sitten huvitti oma hölmöys. Aika hieno avaraluontohetki laudalla.
Gopro ei muuten koskaan ole päällä silloin, kun jotain tapahtuu!

Vesi paikoin niin matalalla, että evä otti hiekkapohjaan kiinni ja oli kuljettava laudan rinnalla. Se oli aika hassua, keskellä jokea.
Eväkin otti niin pehmeästi hiekkapohjaan, että en lentänyt nokalleen.

Särkällä

Aavasaksanvaara
Vasemmalla Aavasaksanvaara

Joen pohjaa

Isäni asuu joen toisella puolella pienessä Matarengin kylässä.
Se muistuttaa kauniine taloineen pientä piparkakkukylää.

YLI

Autioranta

Ylitys

Yli särkän

Leave Only footprints

Leave only footprints

Ylityspaikka

Toisella puolella särkkää

Matalampi puoli

Aavasaksan sillat

Rakastan tuota jokea, se on kohdellut minua hyvin. Sen kivikkoisiin koskiin en ole laudalla tutustunut. Se ei oikein kiinnosta, sillä ruhjoisin varmasti itseni ihan kunnolla.

Keskiyön aurinko Tornionjoki
Keskiyönaurinko

Koti kotona huomasin laudan vuotavan taas uudesta kohdasta. Lauta on ennenkin tehnyt tepposet Tornionjoessa ja alkoi tuntua lötkölle keskellä jokea. Tuolloin kissa oli teroittanut kyntensä siihen. Sittemmin ollaan osattu pitää pumpattavat kaukana kissasta. Nyt tuossa samaisessa joessa lauta ei kuitenkaan tuntunut millään lailla lötkölle! En ole varma, mitä nyt on tapahtunut. Ehkä kun joskus on kuljetettu tätä katolla, niin sen saumat on löystyneet siitä.

Käyttökertoihin nähden tuo oli kallein lautani ja se harmittaa kovasti. Redin olen myynyt pois, koska ollaan reissattu vähemmän kuin oli tarkoitus. Kotona kuitenkin käytän kovia lautoja, koska se on minulle helpompaa. Ja jos mennään ihan autolla, niin silloin todellakin mukana on kovat laudat. Lappiin asti ei olla vielä menty kovat katolla, mutta näillä näkymin en tuolla yllätyslaudalla lähde enää reissuun.

Lähiranta suli!

Jäät 6.5
6.5.2018
7.5.2018
7.5.2018

Minulla on ollut pientä flunssaa, mutta tuntuu, että tulen hulluksi kotona.
Eilen kävin pienellä kävelyllä lähirannassa ja siellä oli vielä jäätä.
Tänään ne olivat kuitenkin sulaneet niin, että siitä pääsisi vesille.
Ajattelin malttaa mieleni, tallustella rauhallisesti ja tunnustella vähän oloa. Eilen kävelyllä käynti ei parantanut oloa, päin vastoin. Päätin kuitenkin lähteä ja meloa oikein rauhallisesti nautiskellen. En siis pinnaa töistä tai koulusta jos joku sitä jäi miettimään. 😉

Lällyä

Havut

Vielä vähän jäätä

Se, että pääsen omin päin vesille on minulle korvaamatonta. Minulla ei ole ajokorttia, siksi on mahtavaa kun lähiranta sulaa ja pääsen SUP Wheelseillä rantaan ja vesille silloin kun haluan. Ihan helppoa se ei ole silloinkaan, sillä kotimatka on pelkkää ylämäkeä! Niin kuin Instagramin storyssä kerroin, joku aina haluaa jututtaa mäen päällä. Vaikka olen ollut paremmassakin kunnossa, hengästyn aina työntäessä lautaa mäen päälle. Minua ei haittaa kyselijät ja jututttajat, mutta hävettää kun hengästyneenä yritän puhua järkeviä.

Lautaa kärrätessä rantaan toistakymmentä sammakkoa kurlutti kovaan ääneen. Alkumatkasta minua vastaan ui sorsa. Se varmaan ajatteli, että ärsyttävä tuo suppailija ja lähti jäätä pitkin kävelemään. Seuraavaksi näinkin naisen paljaiden pakaroiden pyllistävän tarpeilleen. Yritin kyllä pitää ääntä, mutta ilmeisesti häntä ei haitannut.

Keskellä isoa selkää olleet jäät lähtivät tuulen mukana, kotimatkalla ne olivat jo tipo tiessään. Tuuli voi työntää jäälautat, niin että matka estyy.
Se kannattaa ottaa huomioon ajelehtivien jäiden aikaan.

En malttanut olla käymättä lempisaaressani. Saaren edessä oli paikoin jäätä, josta ei päässyt läpi.

Kovaa jäätä

Parkissa

Flunssa ei ole onneksi reissusta pahentunut, mutta koska miehellä tämä sama jo edellä, tiedän mitä odottaa. Seuraava vaihe on niin kova yskä, että ei varmasti pysy laudalla. Se tieto myös siivitti tänään vesille.

Taas olisi pitänyt olla roskapussi mukana, niin paljon tuolla on kaikkea sinne kuulumatonta. Enkä nyt tarkoita sen pyllistäneen naisen jätöksiä.
Toisaalta, jos en keräisikään roskia pois, alkaisiko näkyvämpi roskien määrä huolestuttamaan ja ärsyttämään muitakin ihmisiä?

Muistakaa suojautua auringolta, minä unohdin suojata kämmenselät ja ne paloi.

Kuvia, osa SADE

Kuka hullu se nyt sateella suppailis?

No, minä tietenkin! On tullut suppailtua niin vesi- kuin lumisateessakin.
Se ei oikeastaan ole yhtään hullumpaa vaan aika kivaa, minusta.
Erillainen elämys ainakin. Oikeanlainen vaatetus tekee siitä huomattavasti miellyttävämpää. Tihkusade jaksaa harvoin edes kastella.

Valkeisenlampi Kuopio

Vaikka ukkosta ei olisi sääennusteessa tai ukkostutkassa luvassa, seuraan silti kokoajan pilvien kehittymistä ja niiden muotoa.
Vesillä ei ukkosella kannata olla, sillä ukkonen iskee korkeimpaan kohteeseen. Suppailija on vedenpinnan yläpuolella helppo kohde salamalle.
Sadekuurot voi nostaa koviakin puuskia. Silloin saa tietenkin paremman treenin, mutta lähellä on hyvä olla rantautumispaikkoja jos sattuisi sitä tarvitsemaan. Merimiessäkkiin voi pakata mukaan pienen selviytymispakkauksen. Itselläni on lähellä paljon rantoja koko ajan.
Jos tarvitsisi, voisin lukita lautani jonnekkin ja hypätä bussiin palmuhousuissa. Ilmoitan myös aina miehelleni, että lähden vesille ja kun olen maissa takaisin.

pisara

Sateella voi olla tosi kaunistakin. Muistan kyllä pari viimeistä kesää, että sade on tullut jo kurkusta ylös. Liika on liikaa, mutta se ei harrastamistani estänyt. Yrittäjänä se ei kyllä naurattanut, mutta tuhat pistettä asiakkaille, jotka tulivat sateella suppailemaan!

Kallavesi

gopr2522-11395856335.jpg

gopr2522-330466174.jpg

sadepisarat

Viime kausi avattiin osittain sateessa. Päivä oli 5.4.2017.

GOPR2156-1

Kauden aloitus

Ja koko kesä oli märkä…

SadepäivänSUP

Vaikka takki näyttää märälle, se on vain pinnalta sitä. Takki pitää hyvin tuulta ja vettä, joten ei tullut kylmä.

Viime kesänä jos olisin jäänyt odottamaan täydellistä säätä, ei olisi tarvinnut suppailla montaa kertaa. Toisaalta, koska palan helposti nuo kelit sopii mulle eikä aurinko häikäise. Vesillä on myös tosi rauhallista tuollaisella säällä. Ei ole kiire kenenkään alta pois.

Voin hyvin samaistua luontodokumentaristi Petteri Saarion lauseeseen tässä dokumentissa kohdasta 44:50. Olin aika iloinen, kun kuulin tämän.
Välillä tuntui jo, että minussa on jokin mennyt pahasti pieleen, kun nautin näistäkin keleistä. 😀

Sadepisarat

Lumisade

Mukavaa lauantaita!

 

Vesijuoksu

Kaikkia lajeja kannattaa kokeilla ainakin kerran. Ollaan kaverin kanssa käyty nyt pari kertaa vesijuoksemassa ja luulempa, että laji jää ohjelmistoon ainakin näin talvella. Se tuntuu sopivan minun olkapäälle paremmin kuin hiihto. Ylämäkiä saa täällä tikkailla koko ajan ja olka kipeytyy siinä touhussa entisestään. Onneksi suppailua se kestää hankittuani todella kevyen melan.

Takaisin aiheeseen. Minua sai tovin houkutella hallille, sillä nakuilu ja vielä meikittä yleisissä tiloissa ei ole minun juttu. Kuulostaa varmasti turhamaiselta, mutta mun naama heloittaa urheillessa punaisempana kuin muiden. 😀
Nämä piti siis voittaa päästäkseni tämän tehokkaan lajin pariin.
Loppujen lopuksi se ei ollut vaikeaa, ehkä hieman epämukavaa.
Kai siihenkin tottuu.
Oli kiva huomata, että lajia harrastaa kaiken ikäiset ei vain mummot!
Sellaiseksi laji ehkä jossain vaiheessa miellettiin.
YouTubesta löytyy hyviä vesijuoksun tekniikkavideoita.
Vesijuoksuun kannattaa mennä juttukaverin kanssa, sillä yksin se voi olla tylsää. Kaverin kanssa tunti hurahtaa todella nopeasti.

Ensimmäisellä kerralla olin käynyt aamulla tunnin hiihtämässä ja kävelin uima-hallille. Tunnin vesijuoksun jälkeen nousin altaasta ja tuntui, että jalat painaa tonnin! Altaassa ei ollut tuntunut miltään.
Aamuinen hiihto ei selvästi ollut hyvä idea.
Minulla oli vaikeuksia pari päivää jalkojen nostamisessa mm. pukiessa.
Opin tästä taas jotain.

Hankin silmääni miellyttävän uimapuvun, mutta se ei ole paras mahdollinen tähän tarkoitukseen. Ilmeisesti vuoren vuoksi uimapuku elää vedessä ihan omaa elämäänsä ja kääntyy nurjapuoli ylöspäin pakaroiden kohdalta tietenkin.
Täytyy hommata paremmin vesijuoksuun sopiva uimapuku.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Arena uimalakki
Arena Smart Cap
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Märkäpuvusta tuttu vetoketju selässä.

Koska minun huokoinen hiuslaatu nappaisi kloorivedestä varmasti uuden värin, ostin pitkille hiuksille tarkoitetun uimalakin. Katso linkistä video kuinka näppärä lakki tuo on! Uimalakilla on vuoden takuu.
Kiitos Jarnalle, joka houkutteli tämänkin lajin pariin ja vinkkasi uimalakista.

Arena Smart Cap

Aurinkotervehdys
Behind the scenes

Eläinperheessä valokuvaaminen ei ole aivan helppoa. On karvoja ja monenmoista poseeraamista, kuten tämä aurinkotervehdys!:D

Mukavaa pääsiäistä!

Helppo kimono

Kerroinkin innostuneeni jälleen ompelemisesta.
Löysin taannoin Eurokankaan palalaarista kangasta, jota en uskaltanut jättää ostamatta. Se olisi kuitenkin jäänyt kummittelemaan mieleeni ja kauppaan palatessa sitä ei olisi ollut enää jäljellä.

Helppo kimono

Kangas Eurokankaasta

Kangas on neulosta, joten mietin ensin pitkähköä neuletakkia, mutta muistin helpon ohjeen kimonoon. Sovelsin ohjetta hieman, sillä minulla oli vähemmän kangasta. Jätin vyön pois, sillä en tarvitse sitä.

Joustava ja venyvä kangas oli aika haasteellista ommella vuosien tauon jälkeen. Koneessa on varmaan ihan vääränlainen neulakin.
Saumat näyttävätkin paikoin ihan humalaisen hoipertelulta, mutta onneksi näin väljä ja rento malli antaa anteeksi eikä joka sauma näy…
Joustavuuden vuoksi ompelin niskaan vahvikkeen venymisen estämiseksi. Hetken pohdin tekisinkö vielä taskut, mutta jätin ne kuitenkin pois.

Kimono

Kimono oli tosiaan helppo tehdä ja aika nopea.
Seuraava syntyy varmasti kädenkäänteessä. Ohjeen löydät täältä.

Tästä ei siis ole tulossa ompelublogia 😉 Kimono päällähän voi vaikka suppailla. Pidin viime kesänä tuota kimonoa rannalla, koska palan helposti ja se toimi myös iltojen viiletessä. Viime kesä nyt oli mitä oli, sateenpitävä malli olisi ollut tarpeen! 😀

Sade SUP

Arttu

Meidän kissa tykkää näistä mun projekteista. Yleensä se kyllä sabotoi, mutta nyt selvisin ihmeen vähällä! 😀

Ihanaa viikonloppua!

Helsingissä

 

Kolera allas

Tein viime viikolla pikareissun pääkaupunkiin ja olihan se käväistävä myös meren äärellä. Tiistaina tuuli kovasti ja näpit meinasi jäätyä kuvatessa. ❄
Silti olin hymyssä suin. Jotain mieletöntä enrgiaa merestä saa.

Kolera allas

16.1

Minne menee tyttöhukka?
Meren rantaan tyttöhukka.
Sinne menee tyttörukka, meren rantaan.

Eiranranta

Eiranrannassa ei ollut ruuhkaa. Sai seisoa tukevasti jaloillaan, sillä tuuli heilutti myös kuvaajaa. Voitte varmasti uskoa, että ei tehnyt mieli suppailemaan! 😀